{"id":381,"date":"2025-12-12T13:44:50","date_gmt":"2025-12-12T13:44:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/?p=381"},"modified":"2025-12-12T13:48:36","modified_gmt":"2025-12-12T13:48:36","slug":"kolme-esikuvaani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/2025\/12\/12\/kolme-esikuvaani\/","title":{"rendered":"Voimael\u00e4imeni Palsa, Copper ja Grann"},"content":{"rendered":"\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><em>Alistuminen yhteiskunnan taloudellisen v\u00e4kivallan edess\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n ja huomisen p\u00e4iv\u00e4n taidemaailman kovaa ydint\u00e4. Jos haluaa taiteesta toimeentulon, tulee pelata taiteen kontekstien sugar daddyjen pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, vilautella reitt\u00e4 sosiaalisen median kadunvarsilla tai kellahtaa jalat ilmassa sel\u00e4lleen taiteen ekosysteemibordellin ohueksi jyystetylle patjalle.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Esittelen t\u00e4ss\u00e4 kolme taiteilijaa, joita pid\u00e4n eri tavoin esikuvanani. Kaikki ovat edesmenneit\u00e4, enk\u00e4 yhdenk\u00e4\u00e4n taiteilijanmallia haluaisi kopioida sarvineen ja hampaineen. He kuitenkin ovat kaikki vaikuttaneet minuun.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kalervo Palsa (1947 &#8211; 1987)<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p>Palsan koostuu maalauksista, piirroksista ja sarjakuvista. Tuotannossa korostuvat seksuaalisuuden ja kuoleman aihepiirit. Elinaikanaan h\u00e4n ei juuri t\u00f6it\u00e4 myynyt, vaan sai niukan toimeentulonsa sarjakuvia tekstaamalla, ja harvoin vaatimattomin apurahoin. Palsa olisi kyll\u00e4 itse halunnut saada my\u00f6nteisi\u00e4 kritiikkej\u00e4 ja myyd\u00e4 t\u00f6it\u00e4\u00e4n (Yle Areena 2022b). Nyttemmin h\u00e4net on kanonisoitu Suomalaisessa taidehistoriassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4heisen tuntuinen Palsa on minulle sopeutumattoman tinkim\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 takia ja toisaalta siksi, ett\u00e4 minullekin on lapsuudestani tuttua per\u00e4pohjolalainen ahdasmielisyys. Vaikka Per\u00e4pohjola j\u00e4i taakseni jo vuonna 2000 ja pohjoinen Pohjanmaakin vuonna 2016, uskon yh\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4ni mit\u00e4 Palsa tarkoittaa kun h\u00e4n sanoo: <\/p>\n\n\n\n<p style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--20);margin-left:var(--wp--preset--spacing--20)\">\u201c<em>&#8230;Kittil\u00e4 on niink\u00f6 Sandemosen Jante, ett\u00e4 siel\u00e4 vallitsee Janten laki ja t\u00e4ss\u00e4 on semmosia pyk\u00e4li\u00e4 ett\u00e4: \u00c4l\u00e4 luule ett\u00e4 sin\u00e4 olet mit\u00e4\u00e4n. \u00c4l\u00e4&#8230; \u00e4l\u00e4 luule ett\u00e4 sin\u00e4 olet parempi kun me. Ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vastaan mie taistelen.\u201d <\/em>(Yle Areena 2022a.)\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Mielest\u00e4ni emme koskaan p\u00e4\u00e4se eroon lapsuudessa muodostuneista ydinkokemuksistamme. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n traumasta eiv\u00e4t Palsan teokset silti syntyneet. H\u00e4n oli kouluttautunut, laajasti lukenut ja kulttuuria tunteva ihminen, kuten k\u00e4y esimerkiksi yl\u00e4-asteen \u00e4idinkielenopettajani Juhani Salmen kirjoituksesta Kaltiossa (Salmi, 1987). Filosofisen taustan ja perustan n\u00e4en t\u00e4rke\u00e4ksi my\u00f6s omassa tuotannossani. Mielest\u00e4ni kuvataiteen tulee perustua tekemisen ohella my\u00f6s taiteilijan n\u00e4kemykselle ja filosofisluontoiselle ajattelulle, muutoin vain toistaa papukaijan lailla kulttuuripiirins\u00e4 sovinnaista viesti\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Palsan verkostot muodostuivat h\u00e4nen yst\u00e4vist\u00e4\u00e4n ja vanhoista opiskelutovereistaan. Pitk\u00e4sen pariskunta, paikalliset taiteilijat, jotkin mesenaatit, jne. osaltaan mahdollistivat Palsan taiteellista toimintaa. N\u00e4yttelyit\u00e4\u00e4n Palsa piti etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Helsingiss\u00e4, 80-luvun Tamperekin oli Reijo Raekallion mukaan h\u00e4nelle liian ahdasmielinen paikka &nbsp; (Palsa-Museo 2022).<\/p>\n\n\n\n<p>Omaan toimintaani voin Palsalta kopioida kaksi asiaa. Tinkim\u00e4t\u00f6n ty\u00f6moraali on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vain teoksia tekem\u00e4ll\u00e4 voi synty\u00e4 taiteellinen tuotanto. Toisaalta yst\u00e4vien verkosto toimii sek\u00e4 henkireik\u00e4n\u00e4, ajattelun raikastajana, ett\u00e4 toiminnan mahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Markus Copper (1968 &#8211; 2019)<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p>Copper oli Ars Fennica -palkittu kuvanveist\u00e4j\u00e4, jonka taidemaailma hyv\u00e4ksyi, tosin omilla ehdoillaan, mutta jota suuri yleis\u00f6 kauhisteli ja vieroksui, kuluttaen kuitenkin uutisointia sensaation n\u00e4lk\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ajoittain korkeasta, kymmenien tai satojen tuhansien liikevaihdosta huolimatta palkkiot, apurahat ja teosmyyntirahat kuluivat aina uusiin projekteihin ja h\u00e4n asuikin usein kylmiss\u00e4 ty\u00f6tiloissaan. Copper k\u00e4rsi mielenterveyden ongelmista koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, ja lapsena h\u00e4n oli ollut koulukiusattu (Sarpola 2021). Lehdist\u00f6 suorastaan nautiskeli kirjoittelulla, jossa kuvattiin niin sytytinnesteonnettomuutta, taiteilijan oman k\u00e4den katkaisua kuin vaarallisia r\u00e4j\u00e4hdeveistoksiakin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Muodollisesta menestyneisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta h\u00e4n muistuttaa Palsaa siin\u00e4, ett\u00e4 aika harvoin h\u00e4nen teoksiaan oikeasti ymm\u00e4rrettiin. Taidemaailmakin l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4ytti h\u00e4nt\u00e4 hyv\u00e4kseen huomioarvon ja sensaation takia. H\u00e4n oli hyv\u00e4\u00e4 polttoainetta sen aikaisen koneiston yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Kesytett\u00e4v\u00e4 sirkusel\u00e4in. Toki Copper my\u00f6s itse pyrki huipulle ja k\u00e4ytti puolestaan koneistoa saadakseen tehd\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ja isommin. V\u00e4kivalta teosten ulkoisena teemana v\u00e4istyi my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 tuotannossa, mutta edelleen t\u00f6iss\u00e4 oli emotionaalista yty\u00e4 ja omaehtoisuutta, jota voi vain haikailla kun n\u00e4kee kuinka nykytaide k\u00e4velee uuskonservatiivisilla munankuorilla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4vin Copperin postuumissa retrospektiivisessa n\u00e4yttelyss\u00e4 <em>Metallin maku<\/em>, joka oli esill\u00e4 Kiasmassa 11.11.2022\u201326.2.2023. N\u00e4yttely oli syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4. Syntyess\u00e4\u00e4n tunnetta ja voimaa uhkuvat veistokset oli valaistu ja ripustettu kliinisesti ja kuohittu munattomiksi. Vaimeat ja varovaiset, mit\u00e4\u00e4n s\u00e4rkem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, konservaattorin hyv\u00e4ksym\u00e4t liikkeet, kellastunut lasikuitu ja yliampuvat turva-aidat toivat mieleen lannistetun ja kapisen vanhan el\u00e4imen kaltereiden takana. Taidemaailma oli saanut kuolleest, puolustuskyvytt\u00f6m\u00e4st\u00e4 taiteilijasta niskalenkin ja Kiasma kylpi yleis\u00f6meress\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4yttelyss\u00e4 sain kuitenkin tutustua h\u00e4nen piirroksiinsa, joista osa oli teosten suunnitelmia ja osa <em>plein art<\/em> maisemakuvia ep\u00e4paikoista. Ne olivat ihania ja niiss\u00e4 n\u00e4kyi viel\u00e4 sit\u00e4 voimaa ja vaaraa jota veistoksissakin oli alun perin ollut! Vaikutuin syv\u00e4sti piirrosj\u00e4ljen taituruudesta, tekij\u00e4n tuotteliaisuudesta ja kuvien voimakkaasta v\u00e4lityskyvyst\u00e4, kun Copper piirsi minulle tutuista tunteista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Voima-lehden haastattelussa Copper kertoo l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 Berliinist\u00e4 hetkellisesti yhteis\u00f6n, jonka kanssa keskustella ja inspiroitua vapaana maineen taakasta. Helsingin piirit olivat k\u00e4yneet tunkkaisiksi, esteeksi muutokselle (Nikkil\u00e4 2006). Muutoin h\u00e4nen verkostonsa muodostuivat kuraattoreista, entisist\u00e4 opettajista ja muista taidemaailman toimijoista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Omassa tekemisess\u00e4 haluan my\u00f6s s\u00e4ily\u00e4 tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 itselleni ja totuudelleni. Copper ei olekaan minulle esikuva menestyneisyytens\u00e4 takia, vaan siit\u00e4 huolimatta. H\u00e4n oli omaa taiteellista totuuttaan el\u00e4ess\u00e4\u00e4n my\u00f6s muiden rikottujen ihmisten \u00e4\u00e4ni. Jos haluan antaa omalle taiteelleni mit\u00e4\u00e4n sellaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 joka liittyy muihin kuin minuun tai teokseen itseens\u00e4, niin se voisi olla juuri t\u00e4m\u00e4, kaltaisteni tavoittaminen. Copperia ei rikkonut tai tappanut h\u00e4nen taiteen tekemisen tapansa. H\u00e4n oli jo rikki, kuten olen min\u00e4kin, ja niin moni muu. H\u00e4n teki taidetta siit\u00e4 huolimatta ja sen takia.&nbsp; Siksi h\u00e4n on minulle esikuva.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sit\u00e4 taidemaailmaa ei en\u00e4\u00e4 ole olemassa, joka Copperin taiteen tekemist\u00e4 tuki. Alistuminen yhteiskunnan taloudellisen v\u00e4kivallan edess\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n ja huomisen p\u00e4iv\u00e4n taidemaailman kovaa ydint\u00e4. Jos haluaa taiteesta toimeentulon, tulee pelata taiteen kontekstien sugar daddyjen pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, vilautella reitt\u00e4 sosiaalisen median kadunvarsilla tai kellahtaa jalat ilmassa sel\u00e4lleen taiteen ekosysteemibordellin ohueksi jyystetylle patjalle.<\/p>\n\n\n\n<p>En usko, ett\u00e4 taiteen ammattilaisuus on se positio, josta k\u00e4sin teokseni voivat voivat synty\u00e4, peilata ja kytkeyty\u00e4 vapaasti. Maailma tarjoaa toimeentulon sellaisesta taiteesta jota se <em>haluaa<\/em>, ei sellaisesta taiteesta mit\u00e4 se <em>ansaitsee <\/em>ja <em>tarvitsee<\/em>. Taiteen prostituutiossa liikkuvasta rahasta ei parane tulla riippuvaiseksi. En aio rakentaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni tai vaikeaksi muodostunutta leip\u00e4riippuvuuttani sen varaan. Otan rahat kyll\u00e4 jos satun saamaan, mutta h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4sti, vailla kiitollisuudenvelkaa, valmiina viilt\u00e4m\u00e4\u00e4n pokaa naamaan, ennen kuin se yritt\u00e4\u00e4 ruveta parittajakseni tai jotain pahempaa. Tuhlaan mahdolliset tempuista saatavat rahat seuraaviin projekteihin.&nbsp; Leip\u00e4 saa tulla muualta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p> <strong>Heikki Juhani Grann (1944 &#8211; 2023)<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p>Grann oli kansainv\u00e4lisesti tunnettu ohjaaja ja tuottaja, ja h\u00e4nen elokuvansa ja sarjansa olivat hyvin kysyttyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n sai tuloja oheistuotemyynnill\u00e4, puhujanpalkkioilla ja toimimalla kommentaattorina erilaisissa erikoisalaansa liittyviss\u00e4 ohjelmissa. (Grann TV Productions 2001)<\/p>\n\n\n\n<p>Grannilla oli monenlaisia verkostoja tukenaan. Paljon n\u00e4it\u00e4 l\u00f6ytyi paranormaaleihin ilmi\u00f6ihin uskovien ja sielt\u00e4 leip\u00e4ns\u00e4 hankkivien joukosta, mutta bisnesvainuisena tuottajana h\u00e4n my\u00f6s turvasi nykyisin Icebreakers &#8211; osuuskunnassa ja YLE:ll\u00e4 toimivan tuottajan, Marita Rainbirdin ammattiapuun maailmanvalloituksessaan. (Kojonen 2025)<\/p>\n\n\n\n<p>Esikuvallinen h\u00e4n on minulle ennen kaikkea luomansa hahmon, Juhan Af Grannin my\u00f6t\u00e4, joka oli my\u00f6s visuaalisesti hyvin taitavasti sommiteltu. Karnevalistisessa amalgaamissa Heikki ja Juhan sekoittuivat ja oli mahdotonta tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 toinen alkoi ja mihin toinen loppui. Hahmonsa kautta h\u00e4n kommentoi maailmaa ja sen ilmi\u00f6it\u00e4, sekoittaen parodian niin hurmaavaksi cocktailiksi, ettei siit\u00e4 voinut olla pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikka olisi ollut itse parodian kohteena.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Olin vuonna 2013 Oulun Kosmisilla parap\u00e4ivill\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 taustatutkimusta tuolloin kaavailemaani veijariromaanin k\u00e4sikirjoitukseen. N\u00e4in Grannin puheenvuoron, jossa h\u00e4n mielest\u00e4ni rivien v\u00e4list\u00e4 paljasti persoonansa esitykseksi. Ymm\u00e4rsin tuolloin, ett\u00e4 taiteen keinoin ja tarkoitusperin voi operoida muussakin kontekstissa kuin taidemaailmassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Paranormaalien uskomusten maailma jakaa taiteen kanssa samoja lainalaisuuksia. Huuhaakin on tapa katsoa yhteiskuntaa patologisen ritualistisesti ja n\u00e4hd\u00e4 toisin. Monesta paranormaalin alan helppoheikist\u00e4 olisi voinut tulla taiteilija ja p\u00e4invastoin. Valitettavasti olen itse liian j\u00e4ykk\u00e4 ja tiedeperustainen ajattelija, jotta voisin uskottavasti ja totaalisesti pukea ylleni enkelikristallikauppiaan viitan. Se olisi kuitenkin&nbsp; rehellisemp\u00e4\u00e4 huijaamista kuin mit\u00e4 moni ammattitaiteilija henkens\u00e4 pitimiksi tekee.<\/p>\n\n\n\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6isesti Grann ainakin jonkin verran itsekin uskoi paranormaaliin, mutta se ei ole olennaista. Juhan af Grann oli mediataideteos, joka k\u00e4ytti rakennusaineenaan julkisuutta ja kommentoi aikansa j\u00e4ykk\u00e4\u00e4 normatiivisuutta. My\u00f6s omassa tuotannossani k\u00e4yt\u00e4n hyv\u00e4kseni hahmoja ja alter egoja. Ne ovat hyvin tarpeellisia ja k\u00e4tevi\u00e4 tapoja vaihtaa n\u00e4k\u00f6kulmaa ja tarjota yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 leikkauksia, k\u00e4yd\u00e4 teosten sis\u00e4ist\u00e4 dialogia.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n<p>Palsa-Museo 2022. Reijo Raekallio kertoo yst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n Kalervo &#8220;Kalle&#8221; Palsasta tarinoita Palsa-Hymypoika-maalauksensa julkistamistilaisuudessa. Viitattu 10.9.2025. <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/reel\/3636636049896363\">https:\/\/www.facebook.com\/reel\/3636636049896363<\/a>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Salmi, J. 1987. Kaltio. Kalervo Palsa tekee katsojan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Viitattu 10.9.2025. <a href=\"https:\/\/www.kaltio.fi\/vanhat\/index8df7.html?715\">https:\/\/www.kaltio.fi\/vanhat\/index8df7.html?715<\/a>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Yle 2022a. Yle Areena. &#8220;Mie olen vaatimattoman n\u00e4k\u00f6inen ihminen&#8221; &#8211; Kalervo Palsa harvinaisessa radiohaastattelussa. Viitattu 10.9.2025. <a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-62713198\">https:\/\/areena.yle.fi\/1-62713198<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Yle 2022b. Yle Areena.&nbsp; Kalervo Palsa aiemmin julkaisemattomassa haastattelussa: Minun mielest\u00e4ni brutaali on kaunista. Viitattu 10.9.2025. <a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-62962137\">https:\/\/areena.yle.fi\/1-62962137<\/a>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sarpola, J. 2021. Tekstiblogi. Kirje Markus Paajaselle. Viitattu 11.9.2025. <a href=\"https:\/\/www.jounisarpola.fi\/post\/kirje-markus-paajaselle\">https:\/\/www.jounisarpola.fi\/post\/kirje-markus-paajaselle<\/a>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Nikkil\u00e4, P. 2006. Voima. Metallin maku. Viitattu 11.9.2025. <a href=\"https:\/\/voima.fi\/arkisto-voima\/metallin-maku\">https:\/\/voima.fi\/arkisto-voima\/metallin-maku<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Grann TV Productions 2001. Juhan af Grannin visiot. Viitattu 13.9.2025. <a href=\"https:\/\/web.archive.org\/web\/20180827111933\/http:\/\/personal.inet.fi\/business\/grann\/www\/thejag.com\">https:\/\/web.archive.org\/web\/20180827111933\/http:\/\/personal.inet.fi\/business\/grann\/www\/thejag.com<\/a>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kojonen, V. 2025. Hurja ennustus Juhan af Grannilta: &#8220;Ufot ovat jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4&#8221;. Viitattu 13.9.2025. <a href=\"https:\/\/www.seiska.fi\/kotimaa\/hurja-ennustus-juhan-af-grannilta-ufot-ovat-jo-taalla\/1670296\">https:\/\/www.seiska.fi\/kotimaa\/hurja-ennustus-juhan-af-grannilta-ufot-ovat-jo-taalla\/1670296<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Alistuminen yhteiskunnan taloudellisen v\u00e4kivallan edess\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n ja huomisen p\u00e4iv\u00e4n taidemaailman kovaa ydint\u00e4. Jos haluaa taiteesta toimeentulon, tulee pelata taiteen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"left-sidebar","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"normal-width-container","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[15,17,18,16],"class_list":["post-381","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-essee","tag-esikuvat","tag-juhan-af-grann","tag-kalervo-palsa","tag-marcus-copper"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=381"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petriaslak.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}