Siksi ajattelenkin, että minun ei missään nimessä kannata yrittää kilpailla verkossa satunnaisen katsojan huomiosta. Taiteeni kannattaa olla koettavissa todellisessa maailmassa, mutta löydettävissä verkossa heille, jotka tietävät mitä etsivät. Lisäksi minun kannattaa ehdottomasti olla mukana rakentamassa tosimaailman yhteisöjä ja taidefoorumeita. Se työ on merkityksellistä ja johtaa kohtaamisiin.
Teknologian kehitys on aina vaikuttanut kuvataiteilijoihin ja aiheuttanut usein vaikeastikin ennakoitavia vaikutuksia ja mullistuksia. Esimerkiksi rullattavan öljymaalituubin keksiminen mahdollistui kun teollistumisen myötä alkoi olla saatavilla ohueksi prässättyjä edullisia tinalevyjä. Keksintö toi mukanaan plein airin ja impressionismin, joka puolestaan johti modernien taidemarkkinoiden syntyyn. Nousevat digitalisaation megatrendit tulevat myös vaikuttamaan arvaamattomin tavoin jo lähitulevaisuuden taiteeseen. Olen valikoinut tarkasteltavaksi seuraavat kolme megatrendiä: Koneäly ja koneoppiminen, Yksilön digitaalinen identiteetti ja Datan lisääntyminen.
Koneäly ja koneoppiminen
Generatiivinen tekoäly permutoi visuaalista sisältöä hirvittävällä tahdilla. Kasvava joukko taiteilijoita käyttää GenAI:ta hyväkseen tavalla tai toisella, ja GenAI myös kilpailee kuvataiteen käsityöläisten kanssa erityisesti soveltavassa taiteessa. Itse kuitenkin ajattelen, että tullakseen esitetyksi taiteen konteksteissa, tarvitaan teoksen prosessissa taiteilijan läsnäoloa. Visuaalisen sisällön niukkuuden poistaminen ei poista niukkuutta taiteesta. Kuva, jonka kuka tahansa olisi voinut tehdä ei pidemmän päälle ole kiinnostava, ellei sitä ole tehnyt joku joka ei ole kuka tahansa.
Kiinnostavinta tekoälyssä onkin mielestäni se, että se syrjäyttää tai on jo syrjäyttänyt verkon haku- ja indeksointipalveluita. Ollakseen näkyvä, taiteilijan tulee päätyä GenAI:n tutkalle. Näkyvyys tulee rakentaa mm. lisäämällä verkkopreesensiin schema.org:ista strukturoituja meta-avainsanoja, hankkiu- tumalla mainituksi luotettavissa, ulkopuolisissa lähteissä, back-linkittämällä niihin ja varmistamalla, että kaikesta on englanninkielinen versio. Maininnat mm. apurahan saajana tulee olemaan yhä tärkeämpää. Tekoälyjätit tulevat myös ennemmin tai myöhemmin myymään näkyvyyttä, eikä ole selvää millaiset sisällöt tulevaisuudessa pääsevät esille.
Minua kyllä kiinnostaa myös soveltaa tekoälyä teosteni osana. Esimerkiksi interaktion tai reaktiivisuuden rakentaminen joko analyyttisen tai generatiivisen tekoälyn varaan voisi tuottaa teoksia, jotka ovat nykyajassa olennaisia. On myös vaikeaa tehdä taidetta, joka käsittelee nykyaikaa ja tekoälyä käyttämättä tekoälyä komponenttina. Eettiset kysymykset ovat kuitenkin vaikeita. Tekoäly aiheuttaa vaikeita ongelmia vaikka sitä pyrkii käyttämään eettisesti.
Yksilön digitaalinen identiteetti
66,2% yli kahdeksasta miljardista ihmisestä käyttää internetiä. 5,04 miljardilla ihmisillä on jo sosiaalisen median identiteetti. Keskimäärin internetin käyttäjä viettää verkossa 6 tuntia 40 minuuttia päivässä. Tästä ajasta sosiaalista mediaa käytetään 2 tuntia 23 minuuttia. Korkean teknologian maissa tämä määrä on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin keskimäärin. Trendit ovat olleet johdonmukaisesti nousujohteisia. (Datareportal 2024) Z-sukupolvella koko identiteetti, eli käsitys itsestä, rakentuu jo paljolti sosiaalisen median kautta tietoisesti valikoiden brändäten ja rakentaen. (Sitompul, Noviani, Sembiring 2023.)
Metaversella tarkoitetaan useita 3D-keinotodellisuusympäristöjä. Niillä kuukausittaisia aktiivisia käyttäjiä on jo 700 miljoonaa (Explodingtopics 2025a). Mikäli kasvuennusteet ja -odotukset pitävät paikkansa, piakkoin voi olla mahdollista, että enemmistöllä ihmisistä tulee olemaan virtuaalinen identiteetti, jossa taiteen kaltaiset status-assetit voisivat olla kysyttyjä. Jos ihmisellä on virtuaalinen koti, silloin hänen voi olla järkeä ostaa digitaalinen nimekkään tekijän veistos. Teknologia ei kuitenkaan ole vielä kovin kypsää. Skaalautuvuus, laitteistojen saatavuus ja käyttäjäkokemus eivät ole vielä riittävällä tasolla. (Abbas 2025.)
Nämä trendit tarkoittavat minulle kuvataiteilijana sitä, että sikäli kun haluaisin luoda kuvataiteella elantoa, taiteeni tai sen presentaatioiden tulisi voida olla löydettävissä digitaalisesti. Sekä sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden, että yleisön on voitava helposti nähdä ja saada käsitys taiteestani digitaalisessa maailmassa.
Hyvälaatuiset ja nokkelat kuvat, videot ja muut sisällöt tulevat olemaan välttämättömiä, sillä tulen kilpailemaan todella taitavasti rakennettujen identiteettien kanssa, ja taiteeni on verkossa näytettävä siltä, että niin taidemaailman toimija kuin yksityinen ostaja pystyy sen avulla erottautumaan ja rakentamaan omaa verkko-identiteettiään kilpailukykyisesti. Taiteeni sisältöä en tietysti pysty samalla tavalla muokkaamaan ilman että se lakkaa olemasta taidetta, mutta jos mielin saada sillä elantoa, tarjoiluehdotusten tulee olla vetäviä.
Minulla ei silti ole realistisia mahdollisuuksia päästä taiteellani jonkun yksilön rakennetun digitaalisen identiteetin osaksi. Tarjonta on ihan liian valtavaa, ja palaset joista identiteetti rakennetaan ovat niin pieniä, ettei teokseni sellaiseen mahdu. Mutta voin kyllä käsitellä ilmiötä taiteessani.
Datan lisääntyminen
Vuonna 2025 tuotetaan arvioiden mukaan 181 zettatavua uutta dataa. Se on 1 448 000 000 000 000 gigatavua. Viime vuosina tuotetun datan määrä on lisääntynyt vähän yli 20% vuodessa. Yli puolet tästä on videota. Globaalisti yksittäisen taideteoksen merkitys on häviävän pieni. (Explodingtopics 2025b.)
Kuvataiteilijalle tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen merkityksellisessä suhteessa ympäristöönsä, tulee löytää oma pieni yleisönsä. Tämä on kuitenkin hankalaa, sillä ketä tahansa verkossa olevaa ihmistä pommitetaan käytännössä rajattomilla visuaalisilla sisällöillä ja oppivat algoritmit hiovat jatkuvasti kunkin yksilön vastaanottamaa tarjontaa mahdollisimman koukuttavaksi ja nopeasti kulutettavaksi.
Siksi ajattelenkin, että minun ei missään nimessä kannata yrittää kilpailla verkossa satunnaisen katsojan huomiosta. Taiteeni kannattaa olla koettavissa todellisessa maailmassa, mutta löydettävissä verkossa heille, jotka tietävät mitä etsivät. Lisäksi minun kannattaa ehdottomasti olla mukana rakentamassa tosimaailman yhteisöjä ja taidefoorumeita. Se työ on merkityksellistä ja johtaa kohtaamisiin.
Maailman dataistuminen on toki myös kiinnostava ilmiö. Olen viettänyt datan parissa koko aikuisikäni töitä tehden, joten minulla on jonkin verran osaamista käsitellä sitä. Datalla ja datasta tehdään taidetta. Luulen, että datataide tulee olemaan yhä suositumpaa tulevaisuudessa. Ilmiötä voisi olla kiinnostavaa käsitellä, vaikka en tiedä vielä miten. Työelämässä olen huomannut, että datalla kuvitellaan usein olevan ominaisuuksia joita sillä ei ole, ja sillä kuvitellaan voitavan saavuttaa asioita joita sillä ei voi saavuttaa. Tällainen ristiriita on aina hedelmällinen kohta tutkia taiteen avulla.
Lähteet
Abbas, M. 2025. Statusneo. Is the Metaverse Still Relevant? Trends & Future Insights. Viitattu 29.11.2025. https://statusneo.com/is-the-metaverse-still-relevant-trends-future-insights
Datareportal 2024. Digital 2024 global overview report. Viitattu 21.9.2025. https://datareportal.com/reports/digital-2024-global-overview-report
Explodingtopics 2025b. Amount of Data Created Daily (2025). Viitattu 21.9.2025. https://explodingtopics.com/blog/data-generated-per-day
Explodingtopics 2025a. Number of Metaverse Users in 2025. Viitattu 21.9.2025. https://explodingtopics.com/blog/number-of-metaverse-users
Koduri, R. 2021. Powering the Metaverse. Viitattu 21.9.2025. https://download.intel.com/newsroom/archive/2025/en-us-2021-12-14-powering-the-metaverse.pdf
Sitompul, L.; Noviani, F.; Sembiring, S. 2023. Constructing Self Identity through Social-Media: In the Perspective of Gen Z. Viitattu 21.9.2025 https://eudl.eu/pdf/10.4108/eai.1-6-2023.2341418